Hih. Se olis jo perjantai. Hyvin tää viikko on yksin täällä kulunu. Näköjään.
Maanantaina kävin viimesen kerran terkkarin juttusilla ja se meni tosi hyvin :) Tiistaina sitte Niko tuli käymään kahveella ennenku meni KalPan peliin :P
Eilen alko pitkä viikonloppu. Tässä jaksossa meillä ei oo ollu perjantaisin koulua kun on valinnaisjakso nii on 20h/viikko. Tää viikonloppu jatkuu vielä maanantain,se on etäpäivä jostain syystä.
Tänään on ollu yllättävän hyvä päivä. Sain nukuttua hyvin viimeyönä ja oon kerenny touhuilla kaikenlaista. Oon ollu tänään pieni kodin hengetär. Äsken join kahvia ja söin suklaapisarakeksejä,nomnom. Kohta pitäs alkaa valmistautumaan illan töihin :P Meen vahtimaan äitin kaverin muksuja, me käydään pitsalla ja silleen. Vissiin pitäs sitte illalla lähtee porukoille.. Blääh. No, siellä oottaa yks synttärilahja ennakkoon :D
Juu, tajusin taas kuinka vauhdilla aika on kulunutkaan. Vastahan mä pääsin ysiltä ja seurustelin Seinäjoelta olevan jätkän kanssa O__O Siitä tulee kesällä kuluneeks 2v.. Tiistaina ikämittariin täyttyy se paljon puhuttu 18v. En oo alottanu autokoulua vielä enkä tiiä meenkö ees. Toisaalta on mukava ajatella että valmistun enskeväänä mut toisaalta ajatus vähän jopa pelottaakin.
Joku kaveri vois omistaa Kaija Koon Kaunis Rietas Onnellinen-biisin mulle. Ne lyriikat sopii todella hyvin tähän mun elämäntilanteeseen. Tässäpä pätkä niistä:
"Sä oot kerran jo nähnyt miten tää maailma romahtaa
Ja silti jostakin tuhkan seasta noussut ylös taas
Sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan
Ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa"
Nimittäin ihan oikeesti helmikuun alussa tuntu,että mä en toivu tästä ikinä. Toisin on päässy käymään. Elämä hymyilee pikkuhiljaa. Ehkä se aurinko todellakin paistaa risukasaankin,joskus.. Ainakin ulkona paistaa tällähetkellä :D
Mulla on oikeesti hyvä fiilis. Ihme kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti